Tämähän on yhdenlainen klisee, mutta kyllähän ne sairaudet ja kivut aina jollain tapaa herättelevät. Heinäkuun alkuun taikoutunut kihtikohtaus herätteli sen verran ja siihen suuntaan, että ruokavaliota ja juomatottumuksia on syytä tarkistaa.
Lopetin alkoholin tyystin ja vaihdoin ruokavaliosta punaisen lihan broileriin ja kanaan. Lohtakin saisin syödä, mutta toistaiseksi ei ole ollut vara siihen.
Pääasiassa meikäläisen ruokavalio koostuu nyt kauraleivästä, keitetyistä kananmunista, salaatista ja pastasta (makaronista) sekä erinäisistä mausteista, joissaa pyrin välttämään liikaa etikkaisuutta tai suolaisuutta.
Ei ole toistaiseksi ollut ongelmia. Tortilloista jauheliha pois ja nyhtökauraa tilalle, muutoin sisälmykset ovat pysyneet samoina, mutta juusto pitää pudottaa 17% versioon rasvaisuutensa vuoksi. Toistaiseksi olen mennyt ilman juustoa, melko paperin makuista on nuo matalarasvaiset juustot.
Kihtikohtaus ei ole uusinut, mutta vasen pottuvarvas on ollut tavallista jäykempi ja pientä aristelua vielä kävellessä on. Näyttää varmaan ulkopuolisten silmään siltä, kuin olisin reväyttänyt akillesjänteeni tai astunut naulaan.
Jotenkin ajattelin, että oluesta vierottautuminen olisi vaikeaa, mutta ainakaan toistaiseksi mitään vierotusoireita ei ole ollut, eikä ahdistusta tai masennustakaan – sen enempää kuin aiemminkaan.
Onko sitten henkistynyt, laihempi tai parempivointinen olo?
Eipä oikeastaan, aika samanlaista harmaata puuroa tämä puurtaminen on, ainakin näin työttömänä. Toki rahan vähyys määrittää elämistä tämän kesän osalta, joten elämäntaparemontti ei olisi oikeastaan voinut osua parempaan saumaan.
Jotakin tällaista kai sitä on Universumilta toivonutkin, radikaalimpaa elämänmuutosta, ja tässä kai sellainen nyt sitten on.
Seuraavaksi etapiksi säädän sen, että alta 40 vuotiaana olisi oma asunto, eli tämä juuri vaihtunut ikävuosi olisi aikaa vaikuttaa tähän. Kriiseille ja ”siihen ikään mennessä pitää tehdä asiat x ja y” -listoille olen aina antanut kiinnostusprosentin 0, mutta tässä omassa asunnossa on varainsiirtoverojen kuittaaminen alta 40 vuotiaiden osalta, joten ihan kouriintuntuvasta veroedusta on kyse. Ei muuten.
Ensi kuun puolessa välissä on työhaastattelu, jota olen odottanut koko kesän. Isot peukut sille pystyyn. Suunnittelijan vakkaripaikka mukavassa ympäristössä, ei kovin kaukana nykyisestä kodista (4km).
Liikunnan määrää olen kasvattanut pyöräilyn kautta, vaikka aika laiskaa on helteillä se fyysisen työn tekeminen siinä, enempi sellaista musan kuuntelua ja hiljaista lipumista paikasta toiseen. Ainakin saa happea, ja ajatukset tuulettuvat kivasti.
Eiköhän tämä taas tästä.
Aikansa kutakin.