Ihmistymistä ja tiedon tallentelua

Heräsin tuossa aamutuimaan (kerrankin oikeasti aamulla!) ja ajattelin että jaah, aurinko paistaa, tsekkailis avoimet työpaikat vierityspalkista ja mollilta. No, siellä ei varsinaisesti ollut mitään minne hakea, joten seuraava ajatus oli että jos tekis vaikka uutta musaa pitkästä aikaa.

Kuinka ollakaan, kun olin juuri saanut Kaossilator Pron tulille ja hyvät soittimet hollille, niin yläkerran naapuri aloittaa mööbleeraamisen ja luudun vinguttelun lattiaa vasten. Se kuulu kuulokkeistakin läpi, joten musan teosta ei tullut oikein mitään. Keksin samassa mahtavan plänin, millä saisin tuon luuttuamisäänen hukutettua, eikä se häiritsisi enää meikäläistä.

Vastoin kaikkia tapojani, pistin The Best Of Leonard Cohenin CD:n soimaan rauhallisella volyymillä ja kannoin talouden matot takapihalle. Lakaisin näkyvät roskat yhteen nurkkaan ja imuroin koko tontin imurilla, sitten luuttusin lattian ja jynssäsin taikasienellä (kyllä, minulla on niitäkin jemmassa) pinttymät eteisen lattiasta, mihin oli muraa tarttunut kenkien mukana laminaattiin.

Seuraavaksi pengoin juuriharjan kylppäristä ja raaputtelin matoista kaikki hiukset ja pallikarvat irti. En oo koskaan älynnyt sitä mattojen tamppaamista varsinaisesti. Siitä lähtee ääntä ja sitä varten pitäis olla mattopiiska (ja -teline), joten juuri harjalla ja maton heiluttamisella sai luvan lähteä hiekat ja hiukset kalppimaan. Ja lähtiväthän ne.

Pesin vielä pussilakanat ja tyynyliinat niin nyt kelpaa kelliä satiinien välissä. Aijai. Uhhuh.

Ja jottei ihan naiseksi menis, niin tässä lomassa tein backupeja eiliseen asti kiitettävästi palvelleesta 1 teratavun ulkoisesta Lacien levystä. Mitä pengoin netistä selityksiä sille, ettei ko. aparaatti tuntunut buuttavan tai tunnistautuvan koneessa, syyksi tuntui determinoituvan se, että kondensaattorit ovat tyyppivikaisena pullistumassa muuntajastaan ja se antaa virhekoodia ulkoiselle levylle. Ei saa virtaa, sano.

Levyt tuntuivat olevan fyysisesti ok, joten seuraava liikku nyt tietojen kahdennuksen jälkeen toiselle levylle turvaan, lienee se, että puran tuon Lacien ulkoisen koteloinnin (takuu on päättynyt aikaa sitten) ja lyön nuo 500 gb lätyt (2kpl) varastolevyiksi koneen sisään. Tavan IDE/SATA-lanttuja ne näytti speksien mukaan olevan, joten mikäpä ettei.

Tänään olis illalla Remakan Open Mic Standup-iltamat 45-Specialissa, mietin vielä jaksanko lähteä kuuntelemaankatselemaan. Tein sellaisen periaatepäätöksen, että minua ei lavalla enää nähä. En osaa, enkä osaltani tahdokaan osata, sellaista lavapersoonaa (saati että olisin lavalla omana itsenäni, ei anna itsekritiikki myöten) jota tahtoisin pitää yllä illasta ja tapahtumasta toiseen.

Hauska kokemushan se oli joulukuussa sekoilla lavalla esiintyjän roolissa, mutta kun ei tunnu hyvältä, niin ei tunnu hyvältä. Tai tuntui se hyvältä, ei pahalta, mutta ei semmoselta että jaksaisin tehdä sitä säännöllisesti. Niin.

Viikonloppuna onkin sitte odotettu tapahtuma, kun vihdoinkin päässen irtautumaan Oulun kuvioista ja käyn moikkaamassa Jukkaa ja Saanaa Imatralla. On ne jo kuulema odottaneetkin, sen verran monesti on ollut aie mennä, mutta syystä tai toisesta peruuntunut meno. Ei tällä kertaa, ei saatana sitten millään peruunnu se keikaus :o

Jeps, tämmöstä tänne. Aurinko paistelee, linnutkin laulais jos osais kuunnella ja meren jäällä on tullut aikaa vietettyä.