Tänään tais olla tälle kesää ensimmäinen ihan oikea sellainen päivä, että teki mieli heittää farkut pois ja pistää shortsit jalkaan ja kesäpaitaa ylle. Aamusella olinkin kaukokatseinen ja pistin pikkutakin alle iloisen vihreän zombie-aiheisen hehtaarikokoisen T-paidan ja kyllä kelpasi. Aikuisessa olossa on ehkä parasta se, mistä lienen aiemminkin maininnut, että voi tehdä samoja asioita kuin lapsena (ellei peräti enemmänkin) mutta suuremmalla volyymillä.
Voi kiivetä korkeammalle puuhun, voi sukeltaa syvemmälle; katsoa coolisti aurinkoon aurinkolasien läpi; hivuttaa sormen liekin lävitse hitaammin – ylipäätään kaikkea sellaista mistä pentuna ollessa vain haaveili. Ne voi oikeasti nyt tehdä. Ei sillä, että tekisin noista juuri mitään, mutta voisin ;)
Virittelin viime perjantaina persialaisen The Big Lebowski -henkisen maton takapihan terassilleni ja tätä vielä ikäänkuin buustatakseni, virittelin armeijan 6 x 3m kokoisen maastonaamioverkon näkösuojaksi, sillä minua suoraan sanottuna vituttaa olla tarjottimella omassa kodissani pelkät olohuoneen verhot avaamalla. Tietysti tuohon olisi joku muu voinut viritellä jotain kenties esteettisempää, kuten bambu/kaislaverhoa tms, mutta sitäkin olisi tarvinnut viritellä metritolkulla ja sellainen jos mikä pitää tuulella vittumaista kalinaa.
Maastoverkko ei juuri ääniä päästele, kovallakin tuulella (testattiin heti lauantaina semmoiset), siitä lähtee samanlaista kahinaa kuin viereisen puistikon puista. Myös sen heittämä varjo muistuttaa oksiston varjoa, joten siellä on oikein kiva kelliä lebowski-matolla tulevien löhölassien päällä. Semmoset 140 x 190cm kokoiset hernesäkit sinne on siis tarkoitus vielä puskea kahteen nurkkaansa. Sitten on hyvä.
Tänään oli siinä mielessä hyvä työpäivä, että pitkästä aikaa sain tehtyä koodia, josta voin olla ylpeä. Välillä on tuntunut siltä, että pitää verenmaku suussa soodailla menemään ja sellainen on vähän turhauttavaa, varsinkin jos lopputulos on kyllä speksien mukaista, mutta juuri ja juuri. Ei ole sellainen kivan tunnen lähdettä lähelläkään, kun ylittää korkeushyppyriman selkäkarvat pintaa viistäen.
Tänään soitteli OYS:n täti, että huomiselle olisi peruutuspaikka ja haluaisinko käyttää sen jalkaleikkaukseen; piti muka tehdä päätös sillä sekunnilla, niin sanoin että alkuperäinen 17.6. on parempi, koska silloin pääsee levähtämään viikonlopuksi, ja minusta minun on parempi muutenkin nyt olla tämän työproggiksen kimpussa kuin tällaisilla helteillä kämpällä pyörimässä hiessä.
Edellinen lause päättyy epätotena, sillä äsken huomasin että tämän kämpän saa näemmä jääkaapin lämpötiloille kun unohdin liesituulettimen täysille ja käänsin sen yleisilmanvaihdolle kun käväsin suihkussa. Vartissa kämppä kuin jääkalikka, me likes :)
Top Sportissa kävin vaihteeksi (vaikkie Horsti tai Tomppa uskokaan :P) ja totesin että vihreät DC:n lenkkarit maksavat siellä 89.90e ja amazon.co.uk toimittaa niitä -hyivittu-UPS:n-kautta- Suomeen 30 öröllä. Sellaiset on nyt ikäänkuin tilauksessa. Lisäksi tartten soppelit puvun kengät, kun on kuulema hääkutsua tulossa syssyn päälle tänne päin :)
Mieli kaipais auton ostoa, mutta katellaan nyt vielä. Eiköhän noita kaaroja ole sittenkin kun tiedän miten töiden suhteen käy.
YT-neuvottelut päättyvät 28.6. ja silloin saa tietää omankin työkohtalon. Lähinnä sen, onko heinäkuussa miten kiire takaisin Suomeen – vai onko lainkaan kiirettä.
Kävin muuten äsken kattomassa kulttuuriseteleiden myötämielisellä avustuksella leffateatterissa X-Men: First Class -leffan ja olihan se makia. Niin oli meisinki kuin sarjakuvissa, ja tällä kertaa täydellisen hyvässä merkityksessä. Tykkäsin etenkin Kevin Baconin näyttelemän Swathin(?) roolista.
Vittu, mikä mulukku, jopa mutantiksi se.