Tuossa viime yönä kahden maissa sattui semmonen vähän ikävämpi yhteentörmäys kun olin kaartamassa putkikamelillani kohti Villa Hannalaa tuossa Hietasaaren ja Pitkänmöljäntien risteyksessä.
Katselin suunnat, että ei auton autoa ja lähdin ylittämään. Huomasin siinä ylittäessäni puolivälin kohdalla, että autohan sieltä Rautasillalta päin tulee ja sen verran on vauhtia että nyt menee tiukoille. Polkasin vauhtia ja ajattelin että olipa täpä—
— Muutama minuutti myöhemmin havahdun naama lumessa, kamppeet lumessa ja julmetun kivun herättelemänä takaisin tähän todellisuuteen ja autoa ajanut taksikuski huolestuneena kyselee vointia.
Olin siinä köllötellyt hetkon, ja noussut seisoksimaan. Muistan että seisaallaan olin, kun ambulanssin henkilökunta tuli tarkastamaan vahingot ja niiden määrän.
Yllättäen siinä vaiheessa ei koskenut mihinkään, annoin henkilötietoni lanssimiehistölle ja myöhemmässä vaiheessa poliisille, varsin asiallisesti meni se tilanne.
Lanssimiehet päättivät heittää minut OYS:lle vaikka itse olin itsepäiseen tapaani sitä mieltä että menen sitten aamusella jos kivut eivät hellitä (edelleenkään en tuntenut mitään suurempaa).
OYSin odotustilassa odottelin pari tuntia, mutta vittuunnuin johonkin randomeihin subutex-sankareihin ja näiden riidanhaastamisgeeneihin ja kävin ilmoittamassa että tämä experimentti oli nyt tässä, lähden kotia nukkumaan, ottakaa pois jonosta.
Kävelin semmosen ~100m pihamaalla, tarkoituksena kävellä Kajaanintien reunaan ja soittaa taksi, mutta tässä vaiheessa jalat heräsivät ja alkoi ihan helvetillinen hermojen repiminen polvien ja lantion välisellä alueella.
Terolle soitin, että voitko tulla heittämään kämpälle; itkukin tais tulla kun tajus, että tässä käytiin aika lähellä nyt rullatuolia.
Aamusella heräilin kympin maissa siihen, että kipu sykki koivissa ihan kunnon buustilla. Vetäsin tapojeni vastaisesti porecapsin naamariin että sain aikaa ajatella himpun verran selkeämmin ja tsekkailin jalat. Melkoset paukamat oli molemmissa reisissä. Ajattelin että nukun hetken vielä ja paussittelen tilannetta, pistin icegeeliä revähtymiin ja pari tuntia myöhemmin päätin (suurilta osin irkkikavereiden painostuksesta) soittaa polin ajanvaraukseen, vasen pohje oli muuttunut mustaksi ja paisui silmissä.
Siinä sitä sitten vietettiin verinäytteitä ja röntgeneitä tuottaen tämä päivä OYSilla; pyörätuolilla rullailin käytäviä ja koitin pysyä hereillä. Asiallista oli henkilökunnan käytös, mitä nyt jouduin röntgenissä käymään kahteen otteeseen kun aluksi kuvattiin ”väärä” jalka.
Luunmurtumia tai hiusmurtumia ei ollut röntgen-kuvissa, mutta lihasrevähtymiä ja kudoksen sisään vuotanutta verta oli vasemmassa takareidessä ns. vitusti. Kuulema isoimpia hölökunnan näkemiä mustelmia. Olkaapa hyvä. :)
Viikko saikkua, joka ei olisi oikeastaan voinut osua huonompaan hetkeen; työprojekti alkaa maanantaina ja tiistaina olisi ollu lentelyä Etelä-Suomeen, siitä ei nyt nähtävästi tule mitään näillä kintuilla.
Menee kotiteatterin tuunaaminenkin myöhemmälle helmikuulle, mutta eipä tällaisiin osaa oikein varautua.
Katsellaan ja kuulostellaan, ensiviikolla pitää käydä poliisilaitoksella antamassa lausunto ja ilmoittamassa vahingot mitä fillarille ja itselle kävi.
Tämmöstä.