Sitä on taas paketteja ladottu täyteen sarjakuvilla, kirjoilla, DVD-leffoilla, CD-levyillä ja tungettu housut yhteen, paidat toiseen pussiin.
Yrittänyt pitää järjestyksen, että tuossa talvikamat ja tässä kesä; tuossa t-paidat ja toisessa pitkähihaiset, tuonne taas menee housut ja yhteen kengät. Itseasiassa noista Ikean DVD/CD-torneista sai ihan passelit siirtolootat sisällöilleen kun vaan teippasi irtonaiset välilevyt teipillä reissun ajaksi paikalleen.Helvetisti roinaa sitä voi yhdellä ihmisellä ollakin.
Lootia täyttäessä funtsii monestakin, että jaa tämmönenki.. mistähän se tämä on, tai mitähän helvettiä minä tälläkin teen. Silti ei osaa heittää pois tahi myydä; joko tavara on liian arvotonta tai liian kallista. Tai liian outoa, ettei tiedä tekisikö sillä kukaan muu kuin itse mitään. Tarkastamattomia lottokuponkeja vuosien varrelta, kolmella €-merkillä varustettuja lisäpelivoittoisia Casino-arpoja ja sellasia, jotka olisi pitänyt aikanaan tarkistaa mutta ovat jääneet roikkumaa ja jotka ovat nyt jo mitättömiä vaikka se 7 oikein niissä komeilisikin.Parempi etten tarkista.
Mutta silti niitä ei tule heitettyä poiskaan. Vammasta.
Huomenna pitäs pakkailla astioita ja kuittimappeja. Sunnuntaina on sitten muutto, kaikki pitäisi olla järjestetty: muuttoauto (kiitokset manazerille!), kuski (kiitokset veljelle!) ja kantoapua (kiitokset kavereille; Julia, Ville ja Mikko).
Meikäläinen kannan kamoja myös ja opastan ja pasteeraan ja ruoskin. Palkintona on sitten meikäläisen kaupasta ostamaan olutta ja pullaa ja saunaa. Spotifystäkin saatan jonkun rallin luikauttaa.
Yllättävän kivuton prosessi oli tämä asunnon hankinta. Ensin anoa kaupungilta hakunumero, sitten valita miellyttävä kohde (tämän tosin tein ihan ensin jo heinäkuussa), ilmoittaa mielenkiinto välitysfirmalle ja jännätä meneekö asunto minua edeltävien esittelyjen myötä. No, ei mennyt, joten kävin katsomassa kämppää, joka vaikutti tasan siltä mitä olin mielikuvitellutkin ja totesin pinnat ehjiksi ja tilat miellyttäviksi.
Siitä pankkiin huivi päässä, tosin ihan vain kasvoja peittämättä, se kun ei ole hattu niin sitä ei tarvitse sisätiloissa riisua. Todistaa, että töissä ollaan ja vakaasti, tällaista asumisoikeusasuntoa olen katsonut ja sellaisen nyt tahtoisin. Lainan takaisinmaksuajan fiksaus (pankki ehdotti 3 kertaa 10 vuotta, minä pysyin vakaasti päättämässäni 5 vuodessa; 2ke säästö!) ja sitten välitysfirman päätöstä odottamaan ja kaupungin myös.
Myönteinen päätös tuli; maksoin takuumaksun ja jäin odottelemaan pankin lainaa, jonka sitten maksoin saman tien sen tultua ja samalla myös kahden kuukauden vastikkeen suuruisen pantin (jonka saa pois muuttaessa takaisin) ja tässäpä nyt ajattelin seuraavana toimenpiteenä käydä hakemassa välitysfirmalta avaimet nyt keskiviikkona (kyllä, kello on taas yli puolen yön!) ja soittelen sähköfirmalle, jotta osaavat kääntää sähköt uudelle kämpälle viikonlopuksi.
Osoitteenmuutoksen teinkin jo tuossa, niin postille kuin maistraatillekin. Pitää vielä töissä ilmoittaa Hjyymän Riisoorsiisille että osote vaihtuu, pistäkää palkkakuitit sinne, LOL.
Laitanpa vielä reminderiksi itselle että käyppä hakeen pankista uus kortti ja täytä plussakorttihakemus ja kiikuttele se Anttilaan. Sitte oon taas vähän enemmän aikuinen, kun plussa-pisteet alennustuotteita ostaessa eivät ropisekaan enää porukoiden yhteisplussatilille vaan ihan minulle itselleni.
Sitten vois keskittyä loppuvuodeksi säästelemään mammonaa ja katselemaan automyynti-ilmoituksia hivenen enemmän Sillä Silmällä. Yhtä tyttöäkin olen miettinyt Sillä Mielellä.
Minua ei estä mikään.