Eilen, eli keskiviikkona, aamusella tuuli riepotteli puita ja taivas pudotteli raskaita hiutaleita. Heräsin pitkästä aikaa, pitkän joskin levottomasti, nukutun yön jälkeen kahdeksalta aamusella. En ollut kotosalla. Aamupalat naamaan ja istuskelua sohvalla, kymmentävaille ysi bussiin ja keskustaan kotiin diipailemaan kunnes puoliltapäivin menin palaveriin toimistolle ja neuvoilin miten shape-tweenejä tehdään. :)
Toimistolla viihdyin kaksi tuntia ja menin kämpälle jatkamaan duuneja, koska töikoneen Device Central ei toiminut ja sen toimiminen oli templatejen takia tarpeellista. Kävin kotimatkalla Stockmannin hulluilta päiviltä ostamassa mukaani Kauko Röyhkän kirjan Avec, jonka takakansiteksti vaikutti mukavalta. Mies on suhteesta toiseen kuin vieraana omassa olohuoneessaan. Röyhkän teksti on meikästä mukavaa luettavaa, kielikuvat osuvia ja eräänkin divariäijän väitteiden tissiperse-jutut eivät meikää haittaa. Päinvastoin :D
Edellisiltana oli tullut saunoneeksi ja nauttineeksi maistuvaa ruukkuruokaa, semmoista vähän savolaisen kalakukon muotoja ja habitusta mukailevaa apetta, jolla nälkä lähti isoltakin ukolta yhden annoksen nauttimalla. Tuli nähtyä Dog Soldiers noin kymmenettä kertaa, mutta onhan se paras ihmissusielokuva mitä toistaiseksi on nähty. Tapojeni vastaisesti nuokuin loppuosuudella leffasta :o
Iltaa vasten keskiviikkona paistoi aurinko ja lumi suli, joka sai räystäiltä tippasemaan vettä vielä pitkään sen jälkeen kun lumi oli sulanut jo näkymättömiin katoilta ja kaduilta. Yötä vasten tuli vielä impulssin tahdittamana haettua kebabia Troijasta Erpan ja Nisun kanssa. Pienoinen lenkki tuli tehtyä sen saavuttamiseksi, Nisu käytiin Erpan autolla hakemassa mukaan Toppilasta. Troijahan sijaitsee meikän kämpältä apaut 4 korttelin päässä :D
Tänään kävin tsekkailemassa vielä uudemman kerran Stockmannin hullujen päivien levytarjonnan ja tänään sieltä tarttuikin mukaan 3 albumia. Ensimmäisenä tarttui mukaan Samuli Edelmannin tupla ”Vain elämää 1992 – 2005”, joka ei ihan meikän ominta musaa ole, mutta joka silti sisältää muutaman värssyn joista pidän. Ja lähtökohtanahan on että en huonoa musaa hyllyyni osta.
Seuraavaksi tarttui käteen Joy Divisionin ”Still” -levy, jota en ole kuullut, mutta toinen, se jossa on se Joikkareiden ”logo” -kannessa, mikälie aaltokuvaaja, vakuutti. Ja Control -dokumentaarifilmatisointi iski myös tykkäämishermoon aikanaan kovasti. Tämä jo melkein oli se etsimäni random-levy, muttei vielä aivan, sillä bändi oli nimeltään kuitenkin tuttu.
Viimeiseksi levyksi valitsin perinteiseen tyyliini yhden täysin satunnaisen albumin, koska joskus (aika monesti!) satunnainen levy soi meikällä sitten pisimmän aikaa tehokuuntelussa. Tällä kertaa tämän tittelin sai levy Unkle – Psyence Fiction. Ei siis mitään havaintoa millaista musaa tuo on. Epäilen sitä rokahtavaksi, mutta voihan se pienellä todennäköisyydellä olla konemusaakin. Epäilen silti :) Annemari loihe kehumaan tätä lättyä myöhemmin Snookerissa, jossa pistäydyin yhdellä (1) tuopilla ystävien parissa.
Aika tapahtumarikas viikko. Huomenna katsellaan Kaarakaisen kanssa herran kotisivut läpi, päivitellään graffat ja tekstit ja isketään koko komeus nettiin.
Ai niin, Oulu 10:n sivut, jotka allekirjoittanut teki valmiista leiskasta hötömölöksi ja ceeäsässäksi julkaistiin myös tällä viikolla: Oulu 10
Että näin!