Ei vieläkään taitu aivo siihen, että Oulusta pääsee Helsinkiin alle tunnissa – lentäen. Tottunut siihen ärsyttävään 7.5h suuntaansa kestävään junamatkaan, jonka aikana jalat ja perse puutuvat, tai otsa humaltuu jos erehtyy ravintolavaunussa käymään. Kirjaimellisesti paska keksintö se, että junassa voi ryypätä. Vessat on meikäläiselle ahtaita (pl. invavessat) ja kalja kallista. Eikä se matka suju yhtään nopeampaa humalassa. Päinvastoin.
Lentokoneessakin olisi saanut kaljaa, mutta ajattelin siellä vessan olevan vielä junan vessoja ahtaampi joten jätin väliin. Muuten täytyy kyllä sanoa, että tykkäsin lentokoneella matkustamisesta tosi paljon. Ensin jännitti se maasta lähtö ja lasku, mutta vitut, sehän oli hauskempaa kuin tivolissa. Tosin hyvin monet tivolit ovat pääasiassa ärsyttäviä ja turhan kalliita enemmän kuin hauskoja.
Pasilassa oli hyvin jännää ja jotenkin mukavaa, ehkäpä jopa liian mukavaa, mutta loppujen lopuksi mikään ei mennyt nolosti eikä tullut Phil Collins-darraa. Lääkkeitä en ottanut, kun ei ole sellaisia määrätty. Ja jos joku näitä lauseita ihmettelee, niin vapaasti siteeraan huippua kotimaista piirrettyä poliisisarjaa Pasilaa. :)
Helsingistä ei löytynyt miniläppäriä, eikä oikein muutakaan tuliaiseksi kelpaavaa; kirjakaupasta tosin ostin Terry Pratchettin ”Pienet jumalat” -kirjan, jonka olen toki lukenut jo monesti kirjastosta lainattuna, mutta josta tykkään (ilmeisestikin) ihan älyttömästi. Perjantaina räpsin kuvia Senaatintorilla järjestetystä ilmaiskonsertista jossa hytkyttiin 3. rivissä lavalta nähden Metukan, Eisin ja Nennan kanssa. Nennaa en kyllä tunnistanut kuin vasta ihan lopussa kun erehdyin kysymään kuka vittu se on :D Vanha tuttu siis suomi24:n chatista vuodelta miekka ja pottunuija.
Lauantaina ymppäydyin mukaan java-nörttien .. erhm, TKO-älyn varaslähtöön jossa fukseja tutustutettiin toisiinsa ja ennen kaikkea tutoreihinsa Suomenlinnan kesäisessä miljöössä. Muuten ihan mesta paikka, mukavasti kliffa ja silleen, mutta ampiaisia siellä oli riesaksi asti – eivät tosin tainneet pistää kuin yhtä jampesteria, ja tämäkään ei onneksi ollut yliherkkä. Kaljan ja siiderin perässä tuntuivat olevan ne pörriäiset, tosin niin suurin osa meistä muistakin paikalla olleista.
Sain tietää Metulta, että Suomenlinna on ihan ”tavallinen” asuinalue, josta kuka tahansa voi vuokrata tahi ostaa kämpän. Olin luullut sitä pitkään joksikin museoviraston varaamaksi tahi suojelemaksi pläntiksi, mutta niin vain pitkätukka erehtyi! Voisi olla ainakin kesäaikaan ihan hauska paikka majailla, talvisaikaan ehkä aika neuvostoliitto.
Uusin tämän ulkoasunkin joutessani ja kun en jaksanut ruveta penkomaan sisäisiä linkityksiä niin sivu voi näyttää ja käyttäytyä parin päivän (tahi viikon / vuoden) ajan hassusti ja tahattoman väärin.
Jeah, eipä tässä Bölempiä.