Olin jonkun tyypin vuokraamalla kartanolla, joka oli katettu lautarakenteilla ja eristetty viereisestä metsästä, ikään kuin siis katettu lavasteella. Täällä oli tämän tyypin isän 60-vuotispäivät tarkoitus järjestää ja paikka oli varustettu vanhalla n. 60-luvun musiikilla, autoilla ja vaatteilla, jotka hiljalleen illan aikana vedettiin esiin ja tehtiin illuusio 60-luvusta. Myös musiikki vaihtui aina asteittain enemmän kohti tuota vuosikymmentä.
Älyttömästi näin tuttuja ihmisiä tuon illan aikana, ja itselle tuli semmonen tosi rakastunut / rakastettava fiilis, vaikka olinkin vain sivuosassa järjestämässä osaltani kemuja. Minun rooli oli dokumentoida juttua uskottavasti pitämällä kaulassa vanhan filmikameran näköistä runkoa, jonka sisällä oli nauhoittava teräväpiirtokamera.
Jutun pointti oli kuitenkin se, että jossain vaiheessa iltaa synttärisankari oli tarkoitus saada menemään saunaan, joka käännettiin hiljalleen 180-astetta lattiassa olevansa akselin ympäri, jolloin sisälle menijä poistui väärään suuntaan.
Tästä synttärisankarin oli tarkoitus ”päästä” tahi ”joutua” eräänlaiseen kummitusversioon bilepaikasta: Kaikki oli tehty ränsistyneen näköiseksi ja em. lautarakenteilla oli estetty kulku muihin kuin yhteen suuntaan – lisäksi kaikki juhlavieraat olivat tässä vaiheessa tervattu alasti liejuun, joka muodosti tien kohti lampea, jossa synttärisankarin poika näytti kelluvan kuolleena syysjään alla.
Onneksi heräsin siinä vaiheessa, kun setämies pääsi saunaan, eikä ehtinyt pois sieltä. Kuka hitto tuommosta ideoi. No minä ilmeisesti.
lisähuomio
tervatun jengin oli siis määrä nousta aina sen ukon kohdalla ylös istumaan ja ojennella käsiä tyyppiä kohden, sanomatta mitään. Tyypeillä oli märkäpuvut yllä (olin katselemassa kun niitä valkattiin kaupasta) ettei kukaan vain palellu ja synttärisankarin poikakin kellui veden alla muovisessa ”kanisterissa”, jossa hänellä oli nieltävässä muodossa happea
Ja nuista, että näin älyttömästi tuttuja unessa, minulla ei ole mitään reaalimaailman käsitystä, keitä he olivat – en oo nähnyt heistä tietääkseni ketään oikeassa elämässä – ja sitä jengiä oli valtava määrä.
lisähuomio 2
pelkästään ne lautakatteet oli mittavat, ja sen hintaset. 80ke muistaakseni, ja märkäpuvut 200 ihmiselle teki oman vekkinsä, koska ne piti ostaa eikä voinut vuokrata tuon tervaamisen takia.
Iittalan kahvatuoppeja oli kans älyttömät määrät, ja jotain vanhoja oluita. Ainakin sitä siniritari nelosta, sitten jotain kotikaljaa jonka makua saati nimeä en tunnistanut ja simaa / sahtia.
lisähuomio 3
Jossain vaiheessa muuten se kalja loppui, ja kysyin mistä sitä mahdollisesti sais lisää, jos joku tulee kysymään ja tyypit oli että ei tässä lähellä oo kyllä mitään – että lähin mistä vois kysellä tähän aikaan yöstä (jotain 23.00 tms) olis Syntaksis Ry:n vastaava.
Googlasin, onko syntaksis jonkun ainejärjestön lafka (kun oli tutun kuulonen se) niin biologien (Oulussa).