Ostin tuossa peräkärrin

Niin. Ostin elämäni ensimmäisen peräkärrin. Sitten opettelin, miten mersuun laitetaan pikakiinnitteinen peräkoukku, miten se lukitaan paikoilleen ja sittenpä olen päässyt jo tosi toimiin, roudatessani mökille teknisen piirustuspöydän, jonka sain ilman Roskalava-ryhmästä (Facebook).

Kuormaliinojen käytönkin siinä prosessin yhteydessä opiskelin. Hienosti meni, kaikki sivulliset ja perässä ajaneetkin säilyttivät henkensä.

Tänään oli opiskelijoiden kanssa hyvästienjättökahvittelut, ja sain kolleegoilta hienon taulun muistoksi työvuosista Ammattiopisto Luovilla. 3 vuotta siellä ehti vieriä ja ne alkoivat Corona-lockdownin siivittäminä etäopetuksella (12 / 2020 – 02/2021) ja jatkuivat sitten maskivelvoitteella kesään saakka. En enää suurin surminkaan toivo sellaisia työoloja, sen verran ankeaa oli maski naamassa yrittää puhua hyvin artikuloiden selkosuomea opetuksen yhteydessä, ja jotenkin yrittää siinä samalla välittää tunnetiloja.

Töiden ohella sain toteutettua pitkäaikaisen haaveeni, eli ostettua oman talon ja rempattua siihen uuden peltikaton (talvi 2023). Nyt olen sitten sisustanut mökkiä unelmien mukaiseksi ja se jatkuu tänä kesänä. Perjantaina alkaa 7 viikon mittainen kesäloma, ja vastan sen perästä elokuussa ilmoittaudun sitten työttömäksi työnhakijaksi.

Kesälomalla on myös kaiken askartelun ohella tarkoitus taas käydä autoilemassa eteläisessä Suomessa, kiertää antikvariaatteja ja kirpputoreja, tehdä jonkun asteisia löytöjä ja tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Yöpymiset mersussa, josta saa tätä nykyä takapenkit kaadettua tahi riippumatossa sääskiverkon sisällä turvassa punkeilta ja verenimijöiltä.

Kaikki hyvä sattuu aikanaan, itse kullekin :)