Jos on useamman hetken viettänyt tätä blogia lukien, ei otsikko liene kenellekään yllätys. Sitä piristyy, sitä siivoaa. Sillon ku masentaa, ni kasailee vaan Tetris-palikoiden kuotoiluin tölkkejä ja papereita tiiviiksi blokeiki sinne minne mahtuu. Nyt niitä saa sitten selkä vääränä kantaa pihalle, mutta piristyypä rytinällä kämpän ilmekin sitten :)
Läjäilin vaatteita sängylle ja ajattelinpa itselleni epätyypillisesti, että kategorisoin kamat kesä- ja talvikamppeisiin. Välimalleja ei harrasteta, suoraan varkun alle teknarit kun lämpötila laskee alle -15C asteen, eli joskus joulukuussa.
Harrastuksellisia kauhunhetkiä koin, kun pistin Kaossilator Pron läppäriin kiinni ja nauhoittelin Audacityyn jemmaan pari raitaa. Yhtäkkiä tuntui kuin koko syna olisi seonnut, kaikki äänet puuroutuivat ja menivät väärässä tahdissa. Siinä tein Factory Resetiä armaalle vinkulootalle, kiroilin ja hermoilin, lueskelin Korgin foorumeita ja noiduin.
Sitten huomasin, että mikä muuttui: pistin micin päälle koneesta –> ota mic pois –> ei kierrä. Kierrä! Jummilaade! Amatöörimoka. Kyllä helepotti.
Huomenna on työhaastattelua ja sopparin kirjottelua, jos hyvin käy, niin korjailen Thö Pöytäkoneen (asennan Win7:n uusiksi) ja vaihdan fillarista etujarrukengät taakse. Ennemin takajarrulla, kuin etujarrulla soisin lihallisen etenemiseni hidastuvan. Viime kesän sarvien yli lentely on tuoreessa muistissa, ja tässä nenässä on jo mielestäni ihan tarpeeksi rustoa ja nystyä yhdelle ihmiselle.
Life’s good :)