Noniin, kuten jo ounastelinkin aiemmin, niin otsikon mukainen paperilappu lyötiin kouraan ja työssäolovelvoite päättyi eiliseen kun ei mitään projektia ollut kesken. Se siitä arvelusta, että vuoden loppuun olisi saanut olla, mutta helpottipa sentään sen osalta ettei tarvitse enää viikon pätkissä arpoa, mikä kohtalo se odottaa milloinkin.
Kuukauden ajattelin tässä viettää luovasti sukulaisia nähdessä ja hampaita paikkaillessa, työsuhde-edut kun ovat voimassa vielä kuukauden irtisanomisajan mukaisen ajan.
Eilen töistä lähtiessä mietin, pitäisikö se kaljalla käydä, mutta sen sijaan kävinkin syömässä kunnon aterian. No joo joo, Da Maxin kebabit vain, mutta pohdin siinä juttuja ja päädyin kotio, vaikka olutseuraakin olisi ollut tyrkyllä kasista eteenpäin. Iltahan meni sitten oikein rattoisasti koodaillessa, ja lopputulos on nähtävillä osoitteessa www.ruottis.fi/paskakaupunni
Kyseessä siis Oululaisille legendaarinen seinä ööö, minkähän lie kadun varressa tuossa .. olisko se kauppurienkatu, empäs nyt mee varmaksi vannomaan, vaan tuo seinä se tässä tärkein on. Siinä on vuosien saatossa lukenut Paska Kaupunni ja sen lukuisia variaatioita ja nyt se oli erälleen taas maalattu ”puhtaaksi”. Päätin ottaa kuvan ja antaa kaikille netillisille mahdollisuuden sotkea siihen omat viestinsä.
Tällä hetkellä siitä ei saa kuvaa muuten kuin ruudunkaappauksen kautta, mutta elekeepä mitään, oon jo eellä, nimittäin jpg/png -tallennusoptio on värkkäilyn alla ja tekstien tallentaminen siinä sivussa, sekä urlipohjainen viestisijoitus.
Että ei tässä laakereilla maata. Tai no nyt kyllä tätä merkintää kirjotellessa makaan. Kävin ostamassa pitkäaikaisen lempiyhtyeeni The Prodigyn CD-levyn ”Invaders must die” ja rellottelen tv-tuolissa dr.pepperiä juoden (ja kirjoittaen).
Huomenna on alumnien vuosijuhla, jonne on tarkoitus mennä ja lauantaina olisi Iissä Kauhuelokuvafestarit, mutta jotenkin ei nyt enää napeksi ne, ehkä sen takia että lauantai on pyhäpäivä ja liikkuminen sinne ja sieltä pois on tehty niin saatanan hankalaksi. Ollapa se oma auto, taas kerran.
Tämmöstä, ei masenna eikä vituta. Vaikka kai pitäs.