Moro. Viime lauantaina tosiaan kävin olemassa kuvattavana Hullu-Harrin kuvaussessiossa. Homma lähti ihan ihmemerkeissä käyntiin, kun kurvattiin Pikkologrillin kohdalta, ja katsahdin pyörätielle. Joku vanha patu oli kait kaatunut ja niskansa satuttanut katukiveen, oli jengiä siinä. Seuraavaksi, kun oltiin jo haettu viimehetken kuvauslisäykseksi päässyt Gootti matkaan, niin Tuirassa todistettiin persoonallista ajoneuvonhallintaa, kun joku Stephen Kingin näköinen äijä poltti röökiä auton ovi auki ja ajoi kohti huoltamoa pitkin pientä pyörätien pätkää ja näytti samalla kyselevän neuvoja perheeltä joka oli jättää varpaansa tämän suharin auton alle.
Eka setti kuvista vedettiin Meritoppilan(?) suurilla parkkipaikoilla Reservoir Dogs -hengessä. Ilma oli vähän huono sille kuvaukselle, jyrkkää valoa. Seuraava etappi oli hylättynä kohta varmaan 20 vuotta ollut VR:n vesitorni ratavarikolla, jonne kiipeäminen tuotti vähän tuskaa, kun kas, on niin huono kunto. Vesitorni oli täynnä pulun paskaa, ja bongattiimpa sieltä kuollut lepakkokin. Tarkoitus oli tuprutella sikareilla sankka savu sinne torniin, jotta saadaan valo siroamaan ikkunoista kauniisti savun läpi lattialle saakka. No, sepä olikin sen verran korkea paikka, että savu leijaili ylös korkeuksiin, ja that’s it. Vituiks män. :P
Iltasella, kuvauksien jälkeen mentiin Harrille saunomaan ja kaikki meni muuten ok, mutta meikälle iski joku yllättävä elämän kevät aivan nurkan takaa. Ai niin, ja Harrin äitiä onnittelin kuulema siitä, miten hienon pojan ovat siittäneet miehensä kanssa. :D (Sori!)
Nyt on riittänyt kuumaa päivää arjen puolella kyllä ihan huolella, vähän liiankin kuumaa. Toimistolla voisi olla lämpötilan puolesta vaikka munasillaan, jos ei tuntisi mitään moraalista tai eettistä estettä sille. Meikäläinen nyt sattuu tuntemaan, joten shortseissa ja t-paidassa on hilpoteltu täällä olla. Tänään vois ehkä frisbeetä nakella jossain puistossa, jos tämä armas karvavarvas jaksaa mukaan lähteä. Sisällä on niin tylsä olla, kerrankin kun on hyvä ilma.