Mies piti pokerista, ei pelaamisesta vaan tunnelmasta.

Eilissä päivänä oli taas pokeri-ilta. Meikästä on kiva pelata, vaikka usein se meneekin niin, että häviän, kun teen mielestäni hyviä betsauksia, jonkun kolmosparin turvin. Tiedän, että pelistä saisi enemmän irti, jos jaksaisi laskemoida ja estimoida mitä muilla pelaajilla voi olla käsissään. Mutta se tunnelma. Tunnelma, tosiaankin. Se on jotain sellaista, joka on kiva tuntea. Ei sillä, kyllä ihan tavallisissa illanistujaisissakin on omat hetkensä, mutta erityisesti huonoja sanaleikkejä ja muuta dorkaa tulee keksittyä hulppeat määrät keskiverron pokeri-illan aikana. -Kari Betsamo. :D

Kohta pitäs alkaa pukea vaatetta ylle, kas kun Hullu-Harrin valokuvaussessioihin mennään. Jotain Reservoir Dogs -tyylistä alkuun ja sitten Backstage-meininkiä VR:n hylätyssä vesitornissa. Ja päivästä on povattu ihan saatanan lämmintä, mietin jo kauhulla mihin sitä tulikaan lupauduttua. Koko pitkässä mustassa nahkatakissa, maiharit jalassa raahustaa tuolla. Ei hyvää päivää.

Saapa nähdä mitä päivä tuo tullessaan. :)