Ostaa päjäytin 26″ monitorin, mistä ihastella maailmaa suljettujen verhojen takana. Äyhhm, niin, olin tässä jo isompaa monitoria ostamassa joulukuussa, mutta suhdanteiden ja empimisten myötä päädyin ostamaan tämän vasta nyt, kun sopiva kokelas ryömi aiemman 22″ näytön pinnalle pari päivää sitten.
Sikäli ei autohaaveet siirtyneet, että palkan lisukkeeksi pompsahtanut Quality Reward kattoi 3/4 osaa uudesta näytöstä. Taisin kyllä budjetoida aikaisemmin tuon bonarin kattamaan tuon 100″ valkokankaan, mutta menneet on menneitä. Oh, bygones! :p
Huomenna menen sitten sinne skalpellin alle, tai saa nyt nähdä, päästäänkö vielä veritöihin vai tuleeko vasta lähete, mutta eteenpäin kinttuprojektia sitten kuitenkin. Piti mennä työterkkarin kautta, kun julkisen puolen käytäntö olisi ollut mallia: mene aamulla jonottamaan, jonota iltaan ja ehkä saat toimenpidevuoron tai lähetteen tai mitä ikinä. En nyt halua turhaa kritisoida järjestelmää, mutta mitä vittua?
Ja kun kerran on olemassa vaihtoehto mennä työterkkarin kautta, niin sitäpä kautta sitten. Sairaslomapäivä töistä on kuitenkin sairaslomapäivä töistä ja ennemmin vietän sen varmasti jouduttaen kintun paranemista kuin kuuntelemalla mp3-musiikkia Tuiran terveysaseman jonotushuoneessa, epävarmana siitä saanko tuota paisetta reidestä helvettiin vaiko en.
No, jospa tuo ratkeais. Tavalla tai toisella. Hehe. Ratkeais, get it?
No vaan joo, alkais katella mitä Kroatian faunalla ja infrastruktuurilla on tarjota pattipolviselle Telluksen reissaajalle. Adjö ja villit vinkeet!