Olen tähän saakka lämmittänyt pesuveden joko muuripadalla vanhalla saunalla, tai kiukaan päällä alumiinipannussa (2.5l).
Tähän tuli nyt oiva muutos, toki noillakin veden lämmitys jatkossa onnistuu tuttuun tapaan, mutta mukavuuden ja varmuuden vuoksi tänne tuli lämminvesivaraaja.
Kyllä tuntuu arjen luksukselta, kun saa ihan kuumaa vettä (kylmää unohtamatta) suoraan keittiön hanasta. Tiskipöytä ja allaskaapit tuli uusittua myös, ilman mitään ”idekoja”. Kaapit ovat jonkun vanhat, minulle välttää kun ovat ehjät ja vatupassisuorassa, eivätkä lenota minnekään suuntaan.
Päivitys aiemmasta hanattomasta wc-lavuaarista tähän on huikea.
Muuten ei niin ihmeellisyyksiä kuulu, olen hiljalleen järjestellyt purettuja muuttotavaroita järkevämmin pitkin asuntoa, katsonut mitä tavaraa tarvitsen aktiivisesti ja mitä vähemmän aktiivisesti, koettanut loogisesti laittaa käyttökamppeita paremmin saataville ja vaatteita kausittain pakattuna varastoon, että on loogista ja ideaalia ottaa aina vuodenajan mukaan ulkokamppeet käyttöön ja pistää tuulettumaan jne.
Auto on pelannut kivasti, vanhasta mersusta pitäisi pikkuhiljaa päästä eroon – harrasteryhmiin olen sitä tarjotellut, mutta laihalla tuloksella, enkä ihmettele. Puoli miljoonaa ajettu automaattiväyrynen ei ole kovin haluttu kampe, vaikka olisi miten mersumies.
Olen askarrellut hieman ATK:lla, asensin vanhaan pääkoneeseen 32gb RAM:in tilalle 128gb RAMia ja nyt on tutustumisen alla CrewAI + Ollama 7b -keinoälymalli. CrewAI on siis virtuaalinen AI:lla toteutettu runko, jolla voin tehdä 2 hengen virtuaalitiimin, joka koostuu koodaajast (coder) ja omistajasta (product owner). Mietin, että annan molemmille GIT-oikeudet lokaaliin versiohallintaan, ja katson miten ne alkavat toteuttamaan minun niille antamia tehtäviä tai ideoita.
Vähän kuin Dwarf Fortress mutta minikoossa ja oikean elämän haasteilla ja ongelmanratkaisumenetelmiä hyväksi käyttäen.
Ajoittain olen kokenut olevani todella yksinäinen, ja kokenut myös ulkopuolisuuden tunnetta – että miksi minulla ei ole parisuhdetta, miksi ja minkä takia ei ja miten sen voisi korjata, ja aina päätynyt siihen kehän alkupisteeseen, että niin, minä viihdyn yksin.
Biologia varmaan taustalla, olisiko näin nelikutosena (46) joku biologinen viimeinen vaihe käynnistymässä aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa, en tiedä. Täsmälääke yksinäisyyden hoitoon on selata sosiaalista mediaa ja uutisotsikoita, yleensä 5 minuuttia riittää siihen, että on ihan mukavaa olla yksin, lämpöisessä ja turvassa.
Toinen täsmälääke on ollut lähteä ulos, ja kävellä metsässä. Se on nyt ollut jotenkin keskeisessä roolissa, tosin aina jokin pieni astia ollut mukana, ja olen kerännyt tyyliin mustikoita, että ihan kädet taskussa vaeltelua ja omien ohimoiden tuulettamista metsäilmassa eivät reissut ole kuitenkaan olleet – vaikka hyvin voisivat olla pelkästään sitäkin.
Elokuun alkuun ajoitan Helsingin reissun ja käyn moikkaamassa tätiä sekä hellukokelasta (eri ihmiset he, herranen aika).
Elokuun puolivälissä on kaverin polttarit ja järkevästi vasta niiden jälkeen kauan aikaa sitten varaamani parturiaika. Olen viimeksi käynyt parturissa 2012 tienoilla, joten ehkä nyt on jo aika vähän napsia latvoja ja tehdä muita taikoja.
Kesä on säiden puolesta ollut oikein mukava, jopa ajoittain viileä – en kaipaa mitään läkähdyttäviä ja pumpun päälle ottavia seksivauhelteitä (+25 … +35C) joten oikeasti tämä kesä on ollut kiva.
Kauppareissut ovat taittuneet joko sähköskootterilla tai autolla, pyöristä pitäisi vaihtaa takarenkaiden sisuskumit, ehkä teen sen tulevalla viikolla.
Viime ja tällä viikolla illat ja osin yötkin ovat menneet rattoisasti vanhoja pelejä pelatessa, ensin pelasin läpi Rune Classicin ja sen perään Crysis Warheadin. Molemmat pelit on tullut useampia kertoja läpipelatuksi vuosien saatossa, mutta uskomattomin osuus näissä oli tällä kertaa se, että nykyistä pääkoneeni roolia hoitava Celeron N100 -prossulla varustettu pikku-PC jaksoi pyörittää nuo molemmat 1280x720p tarkkuudella nykimättä.
Ostin läjän myös muita, hidastempoisempia seikkailupelejä (Blade Runner, The Way, Bad Mojo Remastered) joita on ideana pelailla sitten kylmenevinä syysöinä, eritoten Blade Runneria, jonka soundtrackissa soi muistaakseni ihan aitoa Vangelista.
Muutto maalle on siis pähkinänkuoressa tehnyt ainoastaan hyvää pääkopalle, näillä eteenpäin!