Sotaleninkejä Heltsingistä

Kyllästyin jo aikaa sitten Seppälän, Citymarketin, Prisman, H&M:n ja monen muun vaatemallistoon, ja koin suurta mielenkäännytystä, kunnes sanoin jotta Ei.

Taustalla on väijynyt jo parinkin vuoden ajan, että tilaanpa sellaiset joutuvaatteet, jotka kuitenkin ovat sekä kivan näköiset, että kestävät käytössä. Sellaiset joita joku voisi luonnehtia sillä, että ne yllään voi kävellä töistä harrastuksensa pariin. Itsellänihän harrastukset eivät eroa suuresti töistä, joten en käytä tällaista luonnehdintaa; käytän sen sijaan sellaista, että tuntuvat kivalta ja näyttävät kivalta.

Tilasin Varusteleka.fi :stä maihinnousukengät, teräskärjellä tietenkin. Kaveriksi popoille otin BDU (Battle Dree Uniform, USA-malliset) -housut ja hetken mielijohteesta hyväksi havaittuja retkipaitoja Flektarnin maastokuviolla. Alta satasella selvittiin, joka on mielestäni koko setistä huokea hinta, yleensä uudet maiharit maksavat jo itsessään yli saturaisen. Vähän jännitti ostaa kamat sovittamatta (liian monta Seppälä-pettymystä mentaliteetilla ”suurin koko, näähän mahtuu pakosti!” kääntyen kämpällä ”voi vittu mä oon lihava!”, joka edelleen muotoutuu alahuulta pureksiessa muotoon ”typerät liian pienet kamppeet, perkele”).

No, mitä nyt kekkaloin tuossa peilin edessä kuten aikainen mies ainakin (ei koskaan tee), niin hyvin sopivat ylle ja housuissakin on lahkeet maata laahaavaa mallia, eli just sopivat maiharikäyttöön. Menevät vissiin passelisti perinteisillä skeittitossuillakin, joita tulee pidettyä suurin osa aja jalassa.

Sinällään otsikko on muuten väärässä, että kengät ovat jenkkien tekemät, housut samoin, paidat taas ovat Saksasta. Olkoot se Heltsinki täten jonkinlainen väliasema, Limbo.

Mitäs muuta sitä pitkän ihmisen arkeen? Töitä hain suurelta kumisaapasfirmalta, sama työnkuvaus kuin kesällä, se ratkennee sitten 16. päivän tienoilla, olivatko taitoni tarpeeksi riittävät vakkaripaikkaan saakka. Muita lafkoja nyt ei ole tullutkaan pommitettua, kovin hiljaista tuntuu olevan graafisella IT-alalla. Nokia tosin lähettelee minulle jatkuvasti rekry-ilmoituksia jenkkilässä olevista C++ -ohjelmoijan pesteistä (en tiedä miksi, en pistänyt mihinkään että osaisin ohjelmoida) mutta niitä en ole vielä harkinnutkaan. Ehkä jos tämä työttömyys jatkuu kesään saakka. Jotainhan on pakko keksiä, ettei aivo näivety, surkastu ja sula kasaan kuin tinasotilas Auringossa.

Tai ehkä se höyrystyis.