Päikkäritango

Metukka kävi kyläilemässä Oulussa perjantaista sunnuntaihin, punkkasi tuossa meitin sohvalla ja minä yritin isännöidä aktiivisesti siinä. Vituiksihan se meni kun löi väsyttämään täydellä arsenaalilla, perjantaina jo 20.00 piti lepuuttaa silmäluomia vajaan tunnin ajan, siitä kuitenkin sain tapeltua itseni vielä parilla kaljalla hauskanpitoon, joka johti Gloriaan Penjan ja Teemun ja Metukan kanssa.

Lauantai oli ihan hirveä. Karmea krapula ja neljän maissa keksittiin lähteä Raxiin buffettiin syömään. Olo alkoi siinä jo tasaantua raittiissa ilmassa menomatkalla ja Raxissa ensimmäisen salaattilautasen jälkeen olo alkoi olla jopa erinomainen. Olen alkanut syömään Raxissa ensimmäiseksi lautasellisen eri salaatteja, jotta niitäkin joskus saisi elimistöönsä kukkimaan, suolta tukkimaan. No, salaatti oli niin hyvää että otin sitä sitten toisenkin lautasellisen ja mätin kohti ruokareikää, joku kuitenkin rupesi vatsassa kritisoimaan yhtäkkistä ”terveellistä” ruokaa vastaan ja meinasipa tulla 3-ulotteinen röyhtäisy niiltä sijoilta.

3. lautanen sisälsi sitten sitä pitsaa ja lihaa, josta olin sen 9e maksanutkin alunperin. Eipä niitä voinut enää syödä kun tuli se darra kumuloituneena takaisin. Pari haukkua pitsasta ja yrrrh. Roskis sai syömäkelpoista täytettä, vaan jos oon sen maksanut niin sama kai se vaikka liimaisin näyteikkunaan mukilla kauliten… :P

Yllättäen lauantaina ei hirveästi tehnyt mieli ryypätä ihan mitään, paitsi mehua, jota menikin loppuvarastot aika kertanielasulla. Sunnuntaina heräilin aamuyhdeksältä hyvin nukutun yön jälkeen (ei painajaisia!) ja Metukka lähti lentokentälle joskus yhden maissa. Neljään asti jaksoin värkätä koneella ja syödä (Suvin tekasema pyttipannu oli tosi hyvää!). Neljältä aattelin että vetäsempä pienet päikkärit ruokalevoksi ja oikasin Suvin viereen sohvalle; Suvi pelaili siinä Final Fantasy 7 pleikkarilla samalla.

Heräsinpä sitten äsken tuossa, että jahan se kello onkin kuusi. Joo-o, olikin aamukuusi, eikä iltakuusi.

Kevyet päikkärit.