Lueskelin tuossa Kontti-nimisestä lähetyskirpparista ostamani omaelämäkertateoksen, joka kantaa kokonaista nimeä Uri Geller – elämä ja mysteeri.
Suhtaudun tällaiseen kirjallisuuteen uteliaisuudella ja myös scifin kautta, en totena tai absolutismina. Toki jokaisen omaelämäkerta on aina kunnioitusta herättävä maininta, mutta eritoten jos se on kirjoitettu henkilön vielä ollessa elossa (ja sangen nuori kirjoitusajankohtana, sic. 1972 vs Uri Geller) niin sensaatiohakuisuus ja motiivien perustelu siitä tulee mieleen. Tehtiin mitä tehtiin, mutta tehtiin koska vakaumus oli jne.
Koska pidän ongelmanratkaisusta ja dilemmoista yli kaiken, haen konflikteja, jotta voin koettaa ratkaista niitä, niin pidin tässä kirjassa monessa kohtaa mainituista detaileista. Taustoja tuntemattomille summaan tähän päätahot kirjan kautta tulkittua:
- 1. Uri Geller – Palestiinan juutalainen, s. 20.12. 1946 – päähahmo, mystikko ja show-mies
- 2. Anandrija Puharich – Yhdysvaltain armeijan upseeri ja rajatietoudesta kiinnostunut tutkija
- 9 prinsiippiä
- Spectra, supertietokoneäly, jaos 3
- Rhombus 4D, supertietokoneäly, jaos 2
- Huuva, supertietokoneäly, jaos 1
Anandrija on käsittääkseni kirjoittanut, saneluiden pohjalta muotoillut ja muokannut tämän kirjan. Uri on tapahtumien keskiössä oleva elektromagneettisia / psykokineettisiä voimia omaava, egosentrinen ja rahaorientoitunut mieshahmo.
9 prinsiippiä on mystinen ”jumaltaho”, joka on ottanut yhteyttä telepaattisesti ja milloin milläkin keinoilla Anandrijaan läpi vuosikymmenten, alunperin muistaakseni 40-luvulla. Spectra taas esittelee itsensä kirjaa lukiessa alkua pidemmälle supertietokoneena, tai supertietokoneeseen siirrettyjen humanoidien digitalisoituina minuuksina, ja kanavoijana, joka vahvistaa Uri Gellerin voimia sellaiselle tasolle, jotka palvelevat ihmiskuntaa ja Spectran edustaman allianssin päämääriä Maapallolla ja sen vaikutuspiirissä.
Rhombus 4D taas, yhdessä Huuvan kanssa edustavat supertietokoneälyn juuritasoa, jos ajatellaan strukturaalista infrastruktuuria, käskynjakokanavaa tai ihan komentoketjua, nämä kaksi muodostavat korkeimman tason, ennen ns. Jumalaa – he päättävät, mitä Spectran kautta välitetään ja kanavoidaan valituille ihmisille Maapallolla.
Kirjan kautta tulee selville sekin, että Spectra on aiemmin, meidän ajassamme 4000 vuotta sitten, näyttäytynyt ihmismuodossa ensin Aabrahamille (ns. jumalten laskeutuminen tulitikkailla taivaista) ja sekin selviää, että silloiset ihmiset lankesivat kuin taikaiskusta polvilleen, alkaen palvoa taivaasta tulleita ”jumalia” – joka vasten yleistä ajatusmallia, etoi taivaasta tulleita ”ihmisiä”, jotka olisivat olettaneet kanssakäymisen olevan veljellistä tai muuten tasa-arvoista keskustelua ja ajatustenvaihtoa.
Tämän vuoksi he eivät enää jatkossa / nykyään aio ilmestyä ihmisille heidän fyysisissä muodoissaan, koska ihmiset menisivät sekaisin ja alkaisivat taas palvoa heitä jumalina, mikä oli ilmeisesti sangen epäimartelevaa.
Tähän väliin pitää sanoa, että jäsentelen tässä näemmä itsekin kokonaisuutta tätä kirjoittaessani. Tässä on hämmentävän mielenkiintoinen kehystarina, miten Uri Geller -nimisen ihmisen päälle ja kautta on langetettu niin suuri osa koko ihmiskunnan kannalta. Ihan kuin jostain scifi-teoksesta tai ”nykyaikaisesta” yhdysvaltalaistuotanteisesta toimintaelokuvasta… tai Raamatusta.
Harmittaa, että kyseessä on vain meidän aikalaistemme menneisyyteen pääosin sijoittuva teos; Spectra kyllä mainitsee, että 50 ihmisvuoden välein syntyy otollinen ihmisyksilö, jonka kautta he voivat manifestoida ja kanavoida voimiaan, mutta itselleni ei käynyt selväksi, puhuttiinko syklisesti 1946 vuodesta (Gellerin syntymävuosi) vai kirjan kirjoitusajankohdasta (1972).
Olennaista siis on, että onko uusi ”geller” syntynyt siis 1996 vai 2022.
Kirjassa minua askarruttaa se, että olenko 50 vuoden päässä kirjoitusajankohdassa jo niin scifi-teoksien, elokuvien ja ihan konkreettisten tieteellisten löydösten kautta kyynistynyt ja maallistunut, kun minusta Gellerin ihmeteoiksi mainitut sormusten halkikatkaisemiset suljettujen nyrkkien sisällä, kellojen ajan muuttaminen jne ovat enemmänkin viittaus aika-ulottuvuuden manipuloinnista, kuin teleportaatiosta tai psykokinesiasta..?
Tarkoitan aikamanipulaatiolla sitä huomiota, jota kirjassakin Spectran ja Huuvan toimesta pariin otteeseen alleviivataan, ajan ollen vain ihmisen luoma välimuuttuja, jolla erotamme tapahtumaketjut toisistaan, mutta meitä ylempien elämänmuotojen kannalta ajan suunta on irrelevantti, sillä he voivat manipuloida asioita suoraan näiden värähtely- ja atomitasojen kautta – mikä meistä tietysti vaikuttaa magialta, noituudelta tai miltä ikinä, mutta on heille ihan arkipäivää (heh).
Kirjassa myös esitetään kuva-arvoituksia, joissa Spectra, Rhombus 4D tai Huuva ovat ajoittain muodostaneet 9 kynästä, tikusta tms kuvioita, joita Anandrija ja Uri koettavat tulkita parhaan taitonsa ja kykynsä mukaisesti. Yleisesti näitä tulkintoja viljellään varsin runsaasti ja avoimesti, mutta kirjan lopussa oleva kuvaaja jätetään tyystin selittämättä.
Kyseessä on 6 pystyviivaa ja 3 viivasta koostuva kolmio-kuvaaja.
Tulkitsin tämän kuvaajan itse siten, että on olemassa 6 muuta älyllistä sivilisaatiota tai voimaa, ja ihminen on 7 (kolmio-kuvio) jolla on käytössään jotain, mikä muilta elämänmuodoilta puuttuu: pyhä kolmiyhteys.
En ole uskonnollinen tai uskovainen ihminen, mutta käytän sitä yhteistä temaattista rajapintaa, mikä on ongelmanratkaisun kannalta mielestäni oikeanlainen tai ainakin osittain välttämätön. Voin olla myös väärässä ja aksioomani voi olla tuubaa, sori siitä :D
Eli summa summarum: meitä edistyneemmät elämänmuodot, olivat he sitten digitalisoituina näköispainoksina supertietokoneiden sisällä tai ihan enkelinäköisinä vedoksina joraamassa lentävien lautasten edustalla ihmisapinoiden pokkuroidessa ripuli lahkeessa näiden edessä aiheuttaen närkästystä, haluavat kommunikoida meidän kanssamme ja meidän kauttamme, koska meillä on ainoana älyllisenä elämänmuotona suora kommunikointikanava pyhän hengen kanssa, jolla taas on suora yhteys Jumalaan.
Kuinka kätevää, galaktinen kuumalinja koko perkeleen simulaation luoneen super adminin luokse.
Ihminen on tietysti tässä linkkiketjussa se jota vuoroin soimataan alkeelliseksi viettiensä varassa kulli kourassa juoksevaksi feromoniorientoituneeksi elukaksi ja milloin taas ylistetään rukouksien kautta pyhäksi yhteydeksi suoraan Jumalaan (mikä on väärin, koska ihminen ei voi jutella Jumalan kanssa suoraan, vaan siinä välissä on milloin minkäkin uskontokunnan mukaan profeettaa tai arkkienkeliä tai daemonia).
Minulla jää varsin epäselväksi, pitääkö mikään näistä tiedoista paikkaansa, mutta yhtäkaikki, 2 euron hankintahinnaltaan tämän kesän selkeästi parasta ajanvietelukemista. Viime kesän Michaelin käsikirja käsitteli minusta hyvin samaa yhteiskunnallista tulkintalinjaa – pienenä kertauksena:
Tao -niminen superolento kokee tylsää kosmista sunnuntaikrapulaa ja päättää aloittaa pelin, jossa se murskaa itsestään 49% alkeishiukkastasolle ja sinkoaa ne pitkin Kosmosta, aloittaakseen täten pelin, jossa jokainen hiukkanen kiertää eri rooleissa spiraalimaisen elämänkehän läpi, jatkaakseen aina seuraavalle tasolle ja kerätän näin lisää tietoa a) itsestään, b) Taosta ja c) kaikesta muusta – kerääntyen lopulta takaisin osaksi Tao:ta, ja peli näin ollen loppuu, arvottamatta, oliko missään mitään järkeä, mutta tulipa vain krapulasunnuntaiksi jotain tekemistä Taolle.
Tällainen pidempi ja pohtivampi merkintä tälle kesälle. Katsellaan mitä syksy 2022 tuo tullessaan, kiitos ja hei!