Vihdoinkin, kadotin viimeisen sormuksen jollain remureissulla muutama viikko taaksepäin ajassa. Hyvä tekosyy katsella uusia sormuksia siis, ja tokihan sellaiset löytyivät, puoli kokoa tiukemmat kuin edelliset, joten eivät putoa niin iisillä sormista. Aiemmat ostin 4 vuotta sitten, ja saunareissun päätteeksi heitin lumipalloja puuhun tarkkuusheittona, viimeisen pallon mukana lensi sitten sormuskin. Ei naurattanut, mutta pärjäsin sitten yhdellä sormuksella pari vuotta. Joka siis katosi tänä vuonna.
Noh, nyt on taas kotoisa olo kun on keskisormissa sormukset. Blankot wolframista valmistetut kiiltävät hopeaan taittuvat sormukset.
Muutapa tässä ei hirmusti ole sattunut, semmosta perinteistä ensimmäistä työttömyysviikkoa. Koululle palaan ehkä syksyllä, ehkä en, opettamaan. Yhden työhakemuksen olen pistänyt, mutta vähän on sellainen fiilinki, ettei taida siitä tulla sorvia naaman eteen – kiva tietysti, jos tulisikin. Ei ole opetushommia tosin se, vaan ihan luovaa puurtamista.
Puuilossa kävin pari päivää sitten ja sieltä tarttui matkaan sitruunahappoa (pönttö, pesukone ja tiskikone puhtaaksi, jee!) ja sitten 14.95e maksanut autostereo, jossa FM-radio, MicroSD-korttipaikka ja USB-paikka sekä AUX-liitäntä. Eli sais ne omat MP3-biisit raikaamaan autossa, paremmin kuin nykyisellä varsirikkoisella MP3-soittimella, jossa on FM-lähetin nykyisen soittimen radion yli biisien soittamiseen.
Saapa nähdä, millainen savotta se on, DIN-liittimen johtojen kanssa on ollut eniten päänvaivaa ja tietysti siinä, miten saan vanhan mankan suht ehjänä ulos ja uuden sisälle.
Eipä tässä sen ihmeempiä.