Ajattelin, että kirjoittelempa vaihteeksi jotakin harrastuksien maailmasta:
Ostin syksyllä Kiinalaisen emolevyn, Machinist x99 PR9, ja siihen mukaan vanhan serveriprosessorin, Intel Xeon E5 2699v3. Paperilla tämä vaikuttaa hyvältä kombolta, eikä tässä pitäisi olla suorituksenkaan osalta mitään moitetta – 18 ydintä, emolevyllä valmiiksi ylikellotusoptio laitettu, että kaikki 18 ydintä saa rullaamaan 3,9ghz kellotaajuudella. Jumpetti!
Noh, meni aikansa etsiä sopiva kotelo, sillä tyhjillään ollut Fractal Design R5 oli kyllä tilava, liiankin.
NZXT h210i arpoutui värien puolesta, punaista ja mustaa, mutta ah ja voi, emolevy ei pienestä koostaan huolimatta ollutkaan mITX-kokoluokaa, vaan pari milliä liian suuri, mATX, häthätää. Kotelo syrjään.
Löytyi seuraava hauskan oloinen kotelo, Bitfenix Pandora, jossa kuriositeettina pieni maskiin upotettu näyttö, johon voi tuutata haluamansa kaltaiset grafiikat tahi tekstit. Koneesta oli jo alusta saakka tarkoitus tehdä paikalliseen keinoälyyn keskittyvä laitos, joten olisi suureksi hyödyksi näyttää pörssisähkön reaaliaikaista hintanäyttöä ja -seurantaa ruudussa. Pitäisi onnistua.
Koneeseen hommasin 128 gigatavua nopsaa 3200mhz DDR4-muistia Black Weekin tarjouksista ja huomasin, että emolevy tukee maksimissaan 2133mhz taajuutta (sitä tosin päräyttävällä nelikanavaisella muistiohjauksella!), että tästä pelimuistista menee nyt osa nopeudesta hukkaan tässä.
Tuli tarjous vastaan, jossa myytiin emolevyn tukemaa, serverimuistina tunnettua DDR4 ECC-muistia varsin hulppea määrä: 256 gigatavua. Hemmetti! Ostin sen ja laitoin siitä puolet tähän koneeseen, koska tuo puskuroitu serverimuisti on juuri tuota 2133mhz muistia, ja nelikanavaisena ajettuna sen laskennallinen teho on tuplat, eli 4266mhz! Himpskatti!
Noh, seuraava ongelma kun tähän astisista oli selvitty:
Prosessorin jäähdytin on dyykattu, mutta testatusti toimiva, mutta sen kiinnitysruuveja en löytänyt mistään; enkä sen radiaattorin tuulettimeen tarpeeksi pitkiä ruuveja. Ostin Verkkokaupan Blackstorm -ilmajäähyn, jossa mainittiin että soveltuu Intelin LGA2011-3 -kannalle (joka tässä on).
Mutta nepä oli Mustanmyrskyn ruuvit naitettu ikihyviksi omiin kahvoihinsa, että ei. Ja tuo ilmajäähy ei mahdu tähän Bitfenixin koteloon. Ajattelin jo, että pitääkö tämä saatana purkaa ja siirtää sittenkin tuohon FD R5-koteloon (jonka ajatustasolla torppasin alussa liian suurena!).
Kyselin tutulta konenikkarilta mahdollisia backplateen sujahtavia koroteruuveja, ja kas kummaa, kysely tuotti tuloksen ja kävin tiistaina töiden perästä hakemassa kaipaamani ruuvit. Kotona ruuvit paikalleen ja korkeus mätsää, eikun etsimään soveltuvia muttereita, joilla AIO-blokki ruuvata vihdoinkin kiinni prosessoria vasten, piitahnaa välissään lörspöttäen.
Ruuvailin ja näytti kivasti natsaavan, mahtavaa!
Sitten ruuvailemaan radiaattoria irti maskista, vain todetakseni, että ei ole ruuveja millä pyöritellä aktiiviset tuulettimet radiaattorin kylkeen ja huomasin siinä samassa, että kun radiaattorin asentoa vaihteli, niin se AIO-blokki prossua vastenkin heilui, saatana vie, miten sattui – ei ollut siis lukittuna paikalleen, vaikka mutterit, ruuvit ja epäpyhät loitsut oli tiukattu varmistuksineen.
Paloi käpy, ja suuntasin Tori.fi -palveluun, josta löytyi varmasti oikeilla ruuveilla, kiristimillä, loitsuilla ja kirouksilla varustettu vesijäähy ja ostin sen.
Tähän projektiin on nyt uponnut eurojen lisäksi kohtuuton määrä työtunteja, mutta harrastuksiin joskus menee – se on se suola, pippuri, kuola ja sydänveri – ja nyt tällä kertaa vähän myös sappea ja tujaus ripulia.
Jospa tämä nyt vihdoin taittuisi tämän uuden AIO-jäähdyttimen kautta sitten vihdoin ja viimein voiton puolelle.
Näytönohjainkin tulee kaverilta perjantaina, jospa sitä viikonloppuna pääsisi latailemaan sitä keinoälymallia sitten itse koneellekin: Llama 3.3 70B sekä Stable Diffusion SDXL. Gigatavukaupalla jottain magiaa.
Saapa nähä.