Oh, mahtava fiilis oli eilen Qstockissa kun rankan päivän jälkeen (olin vaihdellut painoa jalalta toiselle pitkin päivää, seisten) pääsi iltayöllä tanssaamaan konemusan tahdissa Happiteltassa. Apparat -niminen saksalaiskaksikko(?) pyöritteli sen verran jännää musaa, että oli pakko mennä telttaan sitä ihmettelemään. Suvi oli jo tässä vaiheessa katsonut parhaaksi lähteä kotiin, mutta minä jäin sinnikkyydellä katselemaan ihan viimeiseen artistiin saakka.
Päivähän lähti käyntiin sillä, että heräsin krapulattomaan aamuun suhteellisen rankan juhlinnan päätteeksi, ja pykäsin uuden Blog & Artin. Vartin yli kahden lähdettiin Suvin kanssa keskustaan ja käytiin hesellä syömässä ateriat, ettei tarvitse välttämättä (ainakaan heti) olla ostamassa kallista riisikebab-safkaa itse festarialueelta. Kolmelta oltiin jo festarialueen sisällä, kas kun staff-rannekkeella pääsi ilman jonotusta sisään. Hehe. Viikatteen keikka oli muuten oikein kiva, mutta vettä tuli sen verran älytön määrä, että meikäläisen verkkohuppari oli enemmänkin sukellus- kuin kuivapuku. Viikate veti kyllä kivan keikan, en nyt muista mitä biisejä, kun meikästä ne kaikki kuulostaa samalta :x
Liikan veljeksiin törmättiin happiteltalla neljän maissa, seuraavaksi tais olla Soundtrack of Our Lives -nimisen bändin kuuntelun vuoro, mutta meikästä se oli harvinaisen perseestä, ja lisäksi piti lällyn seassa vesisadetta varoen sitä kuunnella katoksen reunustalla. Hauntedin keikkaa olivat liikat odotelleet, joten mentiin Suvin kanssa niitten mukana sitten sitä In flames -kloonia kuuntelemaan. Mutteipa ollut kovin nautinto sekään. Alkoi jo pienesti usko hävitä, mutta PMMP olikin sitten ihan kiva kokemus, vaikka ne vetikin sen kaamean Rusketusraidat biisin. Ja matkalaulun, jossa Mikko on juonut -perkele- jo yhden oluen.
Mutta! CMX veti aivan uskomattoman keikan kasista eteenpäin. Tavoistani poiketen lauloin ihan kovaan ääneen mukana kertosäkeen mukana ”Kylmää, niin kylmää, on aavoilla kylmää ja kylmää on tarjoilla koteihinkin. Jäässä, niin jäässä on sydämet jäässä, ja jäärailon päässä on jäärailo uus”. En nyt jaksa muistaa mistä biisistä on kyse, mutta kiva sitä oli mölistä A.W:n kanssa kilpaa.
Sonata Arcticaa ei sitten enää oikein jaksanut, käytiin siinä vaiheessa Suvin kanssa keskimökissä juomassa lonkerot ja yllätettiin itsemme syömästä sitä riisikebabia pihalla. Suvi lähtikin aika nopeasti syömisen jälkeen menemään ja minä hiimailin lyhyin askelin kohti Happitelttaa, josta löytyi yllättäen Codenomiconin ja Mediakarhun edustusta, ja näitten tyttöin ja poikain kanssa tuli jumahdettua istuksimaan konemusan hellään syleilyyn aika toviksi.
Jeah, tänään vois kohta puoliin lähtä kiertelemään sunnuntaista kaupunkia, jäi vähän käyttöbudjetista yli (ihme!) qstockin jäljiltä, joten voi jotain muutakin tehdä kuin ikkunashoppailla. :)