Moikka pitkästä aikaa.
Syysflunssa se tulee joka syksy aina samaan aikaan, oli töissä tai ei. Tämän vuoden versio on kestänyt sen kolmisen viikkoa, nyt mennään jo onneksi varsin terveenä päivästä toiseen. Tämän vuoden lentsu oli siinä mielessä armelias(?), että kuumeen sijaan kropan lämmöt putosivat normaaleista arvoista melkoiset 2 astetta alaspäin. Koko ajan paleli, mutta järjenjuoksu säilyi normaalilla (tai melkein) tasolla. Kerkesin siinä sairastaessa hakea töitä, tehdä ennakkotehtävän onnistuneesti palauttaen ja työhaastattelussakin kävin sen tiimoilta viime keskiviikkona.
Työnkuva tulisi olemaan vaihteeksi ohjelmistokehitystä, eli opettajan työt jäisivät marginaaliin, mutta sillä mennään, mistä rahaa saa ja mitä on mielekästä tehdä. Vuoden takaista palkkasekoilua en tahdo enää toiste kokea, ja auto olisi kiva saada fiksattua, että voi sitten miettiä pitääkö sen, vai myykö. Hirmusti en siihen ole rahaa laittamassa, mutta sen verran, että ajokondikseen sen saisi.
Tällä viikolla selkenevät nuo työkuviot ja mahdollinen aloituspäivämääräkin, tämä kuukausi loppuu tämän viikon myötä, joten uuden työn aloittaminen uuden kuun alusta (lokakuu) ei olisi mitenkään huono homma, missään mielessä.
Ihmissuhderintamalla on myös kesän myötä tapahtunut mukavia muutoksia, tänään tulee 3 kuukautta seurustelua kasaan mukavan tyttären kanssa. Ei olla suuremmin huudeltu tästä, hitaasti edetty ja lähimmille ystäville toistaiseksi (olkoot tämä blogimaininta siis möläytys suuremmalle? yleisölle tässä samalla). 9 vuotta kerkesin olla sinkkuna, en ihan taitelijavuoteen yltänyt (10 vuotta). Noh, parempi näin.
Saa nähdä, miten loppuvuosi kehittynee, mutta minulla ei ole stressiä nyt minkään suhteen. Kaikki järjestyy kyllä.
Seuraavaan kertaan, moro!