Hyvin palvellut 3 vuotta sitten roskalava-ryhmästä hakemani fullhd-televisio (Philips Hue 43″) sanoi sopimuksensa irti muutama päivä sitten. Kuva oli jo jonkin aikaa hakenut tilaansa television käynnistäessä ja oikeastaan vain toivoin, että se pamahtaisi joku kaunis päivä, että saisin oikean syyn vaihtaa sen modernimpaan ratkaisuun.
Philipsissä oli hyvää sen monipuoliset liitännät, scartista lähtien. Silläpä sitä olikin tullut tuijoteltua, siihen kun sai C64:n, Amigan ja milloin mitä tahansa muutakin kivaa kiinni. Viimesittäin, tosin HDMI:n päähän, AnyCast -konkelon, jolla piti olla iisi jakaa ruutua tietokoneelta telkkariin, mutta kilinpallit.
Noh, Philips meni purkuun ja kierrätykseen (oma tapa ottaa noista telkuista aina gauss-sumentimet ja plexit talteen, varulta).
Mietin päivän, pari, että pistän 43″ 4K monitorin telkun paikalle, mutta sitten siinä pitäisi olla aina kiinni jokin älykilke, ja sille kaukosäädin. Meni hankalaksi ja työlääksi. Päätin että pidän monitorin ihan sen ominaiskäytössä, tällä hetkellä xbox360 ja ps3 pelikäytössä, koska tuolloin noiden kautta tapahtuu se kontrollointi ja mediatoistokin onnistuu.
Tila vaan tahtoo käydä ahtaaksi, olen koettanut tätä nykyistä kotiani sisustaa siten, että kaikki tarvitsemani palvelut ja mukavuustekijät olisivat iisisti ”aina” saavutettavissa, mutta pöytätilaakin olisi hyvä olla, lukemista, piirtämistä ja askartelua varten.
Kuin tilauksesta, tällä kertaa ilman hakubottiani (jonka olen hiljaisuudessa pistänyt tauolle), Tori piste fistä löytyi ihan Oulun alueelta lupaavan oloinen vuoden vanha HiSense -merkkinen 43″ 4K UHD -telkkari. Eikun tuotearvioita etsimään ja niitähän löytyi, ihan videomuodossakin, koska kyseessä on kuitenkin suht tuore tuote.
Sehän näytti ihan kelvolta! Uutena 199e joten hinta on todellakin tullut alas, muttei ainakaan tässä tapauksessa ominaisuuksien kustannuksella. Tässä on tuore Android -pohjainen smartTV -ohjelmisto, suora tuki android-sovelluksille (jotka ovat käsittääkseni HTML5/JS webapeja enempi vähempi) ja niitäkin mahtuu sangen piskuiseen sisäiseen 6gb muistiin ihan hyvä määrä.
Television alkuasetusten teko oli helppoa, android-puhelimiin tottuneelle ainakin. YLE Areenaan piti tehdä omat tunnuksensa, Plex.TV toimii ilmankin (en tiedä, miten kauan) ja Jellyfinille löytyi oma kustomoitava fronttinsa; talouden NAS-kone pyörittää Jellyfiniä ja voin nyt valita tapahtuuko leffojen rautapurku NAS-koneella vai televisiossa, molemmissa se tuntui onnistuvan ihan nätisti.
NAS-kone oli aiemmin HPe Proliant-kaksikko, jossain välissä Fractal Design 303-koteloon kasattu mATX-kone ja nyt virtapihinä, Acer Revo RL-85 -minikone, jossa on 160gb käyttöjärjestelmälevy, ja sen kaverina 1.5tb varastolevy. Tämä siksi, että virrankulutus on varsin maltillinen 8W NAS-käytössä (19W rautapurulla leffoille tosin) ja kone on täysin äänetön.
1.5tb varastotila ei kuulosta isolta, koska eihän se nykypäivänä sitä ole, mutta tuossa on lisäksi 2 x usb3.0 nopeuden liitäntää, ja niissäpä onkin kiinni 2 x 4tb seagate passport-varastolevyä, joten kokonaisvaraston määrä on laskennallisesti 9.5tb joka riittää jo varsin monipuolisen indie-kirjaston pitämiseen.
Spotify-integraatio onnistuisi myös ja monet HAAS-järjestelmien dashboardit jne, mutta rehellisyyden ja laiskuuden nimissä olen suurelta osalta ottanut HAAS-toiminnot nyt jäähtylle talossa. Tuntui, että tietoa ilmanpaineista ja kosteusprosenteista ja sähkönhinnasta oli vähän turhankin kanssa – ne ovat nyt koostetusti tuvan seinällä pienellä acerin 7″ padilla, jos niitä tahtoo katsoa, mutta pääasiassa sekin on näyttö pimeänä seinällään.
Spotify-integraaatio olisi toki iisi telkkarin kautta, mutta ei tuossa HiSensessä kovin kaksinen äänentoisto ole, ja telkkarin takana olevalla seinällä on talouden varsinainen HIFI-keskus, joten mukavempi kuunnella Spotifyä ja YoutubeMusicia sen kautta, jyhkeämmällä bassotoistolla ja muutenkin äänen kuva on dynaamisempi, koska isommat kaiuttimet ja hyvä ekvalisointi raudalla.
Televisio-ostos on kuitenkin ollut varsin pätevä, YLE Areenasta on Metsoloita tullut jälleen kerran katseltua lähes alusta loppuun, kakkoskauden 2. jaksoon pääsin eilen. Se on jotenkin semmoinen sarja, jossa tapahtuu sopivasti kaikkea, ja henkilöt ovat uskottavia, ja ajankuvana 90-luvun alusta se käy todella mainiosti.
Oulussa olisi taiteita tarjolla vähän siellä sun täällä, mutta en ole jaksanut toistaiseksi osallistua – mukava on ollut öllöttää yksin kotona ja katsella vanhoja sarjoja.
Äsken istuin pihalla auringonpaisteessa kolme varttia, ja teki hyvää.