Olin ostanut kerrostalohuoneiston, ehk\u00e4 suurempi kuin kolmio. Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4. Oli sunnuntai ja oltiin kannettu Suvin kanssa kamoja sis\u00e4\u00e4n pakettiautosta koko p\u00e4iv\u00e4 ja rupesin miettim\u00e4\u00e4n, minne olen kaikki vaatepussit pist\u00e4nyt, koska k\u00e4mp\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytti l\u00f6ytyv\u00e4n ainoastaan kaikki kodin elektroniikka ja huonekalut, ja olin siin\u00e4 vaiheessa jo niin hiess\u00e4 ett\u00e4 olisin k\u00e4ynyt suihkussa ja vaihtanut kamppeita. Jostain syyst\u00e4 oli yll\u00e4 keltamustaruudullinen flanellipaita, jollaisen olen kyll\u00e4 oikeastikin omistanut, mutta joskus -96.<\/p>\n
Suvi l\u00e4hti ilmeisesti porukoineen tai kenen lie kanssa palauttamaan pakettiautoa, en muista kenelt\u00e4 se oli lainassa, mutta sille taholle kuitenkin. J\u00e4in sinne k\u00e4mpp\u00e4\u00e4n pomppimaan aidon puuparketin p\u00e4\u00e4lle ja ihmettelin itsekseni miten saatiinkin niin hyv\u00e4 k\u00e4mpp\u00e4 alta 200 000 euron ja viel\u00e4p\u00e4 keskustasta. Muistan, ett\u00e4 talo oli ihan saakelin korkea, asuntoon p\u00e4\u00e4si joko rappusia tai sitten semmoisen helvatan ison hissin kautta, joka veti ainakin 20 henke\u00e4 kerrallaan.<\/p>\n
Kuten sanottua, oli sunnuntai ja mietin ett\u00e4 k\u00e4mp\u00e4st\u00e4 puuttuu sisustusmateriaaleja, joten ajattelin ett\u00e4 l\u00e4hdemp\u00e4 hakemaan jostain leffajulisteita ja taulukehyksi\u00e4 ja sen sellaista pient\u00e4, tiimarista v\u00e4rillist\u00e4 paperia, josta voisi tehd\u00e4 jotain seinille ja sellaista muuta tytt\u00f6m\u00e4ist\u00e4 – kr\u00f6h\u00f6m. No, hissill\u00e4 alas ja pistin kerroksen muistiin, 8. kerros. Tai 7. koska ekassa kerroksessa oli jotain liiketoimintaa, joten en ollut varma asuttiinko sitten tarkalleen miss\u00e4 kerroksessa. Korkealla kuitenkin. Sielt\u00e4 n\u00e4kyi ikkunoista ja parvekkeelta ne Jyv\u00e4skyl\u00e4n sillat.<\/p>\n
No, alhaalla oli talvi. Oli siell\u00e4 kai silloinkin kun sinne saavuttiin, mutta siis tosissaan oli lunta ja kylm\u00e4 viima ja tajusin ett\u00e4 sunnuntaisin ei ole auki kuin divarit, jos nek\u00e4\u00e4n, josta voisi ostaa julisteita. Joten divaria etsim\u00e4\u00e4n. Sellaista en l\u00f6yt\u00e4nyt, mutta joku \u00e4ij\u00e4 myi kadunkulmassa niit\u00e4 sellaisia grafiitilla piirrettyj\u00e4 maisemakuvia ja ne oli vastoin yleist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ihan perkeleen hienoja, semmosia Escher -tyylisi\u00e4 geometrisilla pakopisteill\u00e4 leikittelevi\u00e4 kuvia ja niit\u00e4 tarttui mukaan yksi hieno kappale. En tarkasti muista mit\u00e4 aihetta ose esitti, mutta siin\u00e4 taisi olla joku Leonardo Da Vincin ihmisl\u00e4pileikkausta muistuttava v\u00e4kerrelm\u00e4, ja pohjamatskukin oli tosi paksua hamppupaperia, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kopiopaperia. Ostin viel\u00e4 hetken mielijohteesta punaisen ryijyn jostain. Ryijyn kuvio n\u00e4ytti omasta mielest\u00e4 silmilt\u00e4 tai kirkkoveneilt\u00e4 – niinkuin yleens\u00e4kin.
\nNo, suunnistin takaisin k\u00e4mpp\u00e4\u00e4 kohden ja hypp\u00e4sin hissiin. Hissi oli t\u00e4ynn\u00e4 valkohiuksisia mummuja aamutakeissaan ja n\u00e4m\u00e4 olivat jo painelleet hissin menem\u00e4\u00e4n 17. kerrokseen. En edes hoksannut ett\u00e4 talo olisi ollut niin korkea. Painoin kuitenkin varulta numeroa 8 (jos menee yhdell\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kerrokseen, on mukavempi k\u00e4vell\u00e4 yksi kerros alas- kuin yl\u00f6sp\u00e4in ;P) ja j\u00e4in seisoskelemaan hissin vasemmalle reunalle. Hissi jyr\u00e4hti liikkeelle ja piti tosi pient\u00e4 k\u00e4ynti\u00e4\u00e4nt\u00e4. Hoksasin ett\u00e4 musa oli loppunut kuulokkeista ja otin plugit pois p\u00e4\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kuulisin jotain jos joku puhuttelisi. Ne mummut jutteli omiaan siin\u00e4 ja tuntui ett\u00e4 hissimatka kest\u00e4\u00e4 ihan vitun kauan, piti vaihtaa painoa jalalta toiselle ja se vastaa yleens\u00e4 apaut 10 minsan seisoskelua. Ja silti tuntui ett\u00e4 hissi meni ihan kunnon kyyti\u00e4, ettei hidasta ollut.<\/p>\n
Yht\u00e4kki\u00e4 hissi l\u00e4hti ihan selke\u00e4sti menem\u00e4\u00e4n diagonaalisesti 45 asteen kulmassa ”taaksep\u00e4in” ja kohta avautuikin ovet. Oltiin jossain \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n korkealla, monirappuisella kattotasanteella, rappusten ja itse katon v\u00e4liss\u00e4 oli vittumaisesti juuri ihmisen kokoinen rako, eli jos en olisi varonut askeleitani olisin voinut luiskahtaa 17 kerroksen matkan alas p\u00e4in niilt\u00e4 sijoiltani.\u00a0 K\u00e4velin rappusia alas varsinaiselle sis\u00e4katolle ja ovista sis\u00e4\u00e4n, tajusin ett\u00e4 olen Helsingin metroasemalla (sin\u00e4ns\u00e4 pieni ristiriitaisuus, 17. kerroksessa).<\/p>\n
Menin hetkeksi ihan sekaisin, kun sis\u00e4inen kompassi alkoi spinnata ja meinasin pudota kontalleni, mutta sain kiinni sein\u00e4st\u00e4 ja tasauttelin siin\u00e4 hetken ett\u00e4 mihin helvetin hissiin olin itseni t\u00e4ll\u00e4nnyt, yht\u00e4kki\u00e4 en muistanut asuttiinko nykyisell\u00e4\u00e4n sitten Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 vai Helsingiss\u00e4, sill\u00e4 Helsingiss\u00e4kin oli tosi korkeita kerrostaloja. Muistin kuitenkin ett\u00e4 ihan selv\u00e4sti oli n\u00e4kynyt Jyv\u00e4skyl\u00e4n sillat ikkunasta ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 semmoisia ei n\u00e4kynyt, ett\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n on nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Laskin (joo!) pitkin rappujen sivussa olevaa vesikourua pitkin koukistetuilla jaloilla (v\u00e4h\u00e4nkuin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 lumilaudalla) ja v\u00e4istelin rapuissa olevia ihmisi\u00e4. Jostain syyst\u00e4 en tajunnut vaihetta, jossa menin maantasalla olevan kerroksen ohitse ja laskeuduin yh\u00e4 vain alemmaksi pohjakerroksiin p\u00e4in. Hypp\u00e4sin sitten pois jossain vaiheessa, davinci-piirros kainalossa ja ryijy olkap\u00e4ill\u00e4 hulmuten kuin joku viiden euron supersankari.<\/p>\n
Alhaalla oli ihan pime\u00e4\u00e4 ja alkoi pelottamaan jostain oudosta syyst\u00e4, ehk\u00e4 jotain pime\u00e4n ja ahtaanpaikankammon yhdistelm\u00e4\u00e4. Yritin etsi\u00e4 ovea tai hissi\u00e4 josta p\u00e4\u00e4sisi takaisin ihmisten ilmoille ja sytyttelin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4valoja sit\u00e4 mukaa kuin ne sammuivat.<\/p>\n
Sitten yht\u00e4kki\u00e4 vastaan tulee sielt\u00e4 pimeydest\u00e4 arviolta 10-vuotias paksuposkinen tytt\u00f6 jolla oli pinkit trikoot, merimiespaita ja hulahula-vanne. Kenki\u00e4 tai sukkia sill\u00e4 ei ollut jalassaan, mutta ilme kertoi sen olevan hyvin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti menossa jonnekkin. Yht\u00e4kki\u00e4 taaempaa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4, josta olin tullut, syttyiv\u00e4t valot ja kuului kahden miehen keskustelua. Tytt\u00f6 tarttui minua k\u00e4dest\u00e4 ja vet\u00e4isi l\u00e4himp\u00e4\u00e4n huoneeseen, joka sattui olemaan suihkutila. Tytt\u00f6 oli n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti paniikissa jostain syyst\u00e4 ja sanoi vain hiljaa ”pahat miehet tulee ja vie sut ja mut”.<\/p>\n
Katselin ovenraosta tulijoita ja siell\u00e4 tuli kaksi alastonta \u00e4ij\u00e4\u00e4 k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ja puhuivat suihkusta, ett\u00e4 mist\u00e4 sen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tms. Sanoin tyt\u00f6lle, ett\u00e4 \u00e4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, ei homoja tarvitse pel\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Sitten her\u00e4sin.<\/p>\n
En nyt osaa sanoa, oliko tuo hyv\u00e4 uni vai painajainen – ja mik\u00e4 on tuon TV-tuolin osuus t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4. :D<\/p>\n