Sain t\u00e4n\u00e4\u00e4n vihdoin kirjallisen ty\u00f6sopimuksen, allekirjoituksilla ja kaikella. Ty\u00f6ehdot olivat normaalit, ett\u00e4 sen puolesta huoli h\u00e4visi harteilta ja hartioiden v\u00e4lisest\u00e4 demonikammiosta hyvinkin. Palkka on se, mit\u00e4 sovittiin, ei paljoa mutta riitt\u00e4v\u00e4sti. Sain neuvoteltua palkanmaksun kuun 1. p\u00e4iv\u00e4lle, jotta voin maksaa vuokran aina ajallaan 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 tarvitse venytell\u00e4 maksua oikealle 15. p\u00e4iv\u00e4n palkkap\u00e4iv\u00e4lle. Kaipa senkin olisi voinut neuvotella vuokraem\u00e4nn\u00e4n kanssa, mutta helpompi kai n\u00e4in.<\/p>\n
Ville tuossa kyseli duunin j\u00e4lkeen josko haluttais l\u00e4hte\u00e4 korkkaamaan GP-kausi J\u00e4rvigrillille Puoliv\u00e4linkankaalle ja hetken pohdinnan (ja sen ett\u00e4 Ville lupasi piffata safkat) p\u00e4\u00e4tin ett\u00e4 mikseip\u00e4, saapa samalla liikuntaa. Fillarin takakumi olisi sen sijaan kaivannut lis\u00e4ilmaa, sill\u00e4 meik\u00e4l\u00e4isen siro enkelin ruumiini painoi takakumin lyttyyyn melkein siten ett\u00e4 vanne raapi asvalttia. Piti ajaa suuri osa matkasta seisaaltaan. Tuolle reissulle olisi kyll\u00e4 GPS-trackeri ollut omiaan, mutta muistaapa tuon reitin ainakin nyt viel\u00e4 suhtkoht hyvin. Ville laski j\u00e4lkeenp\u00e4in ett\u00e4 15 kilsan pituisesta reissusta olisi v\u00e4\u00e4nnetty kettinki\u00e4 navan ymp\u00e4ri edest\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4rv\u00e4rilt\u00e4 mentiin Pyyk\u00f6sj\u00e4rven rantaan ja ihmteltiin ett\u00e4 mik\u00e4s vaara se tuolla pohjoisessa siint\u00e4\u00e4 ja Ruskon paskarinneh\u00e4n se, ja heti idea ett\u00e4 eikun sinne kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n ja maisemia kuvailemaan. No, ajeltiin Ruskoon ja j\u00e4teaseman suuntaan jatkettiin liikenneympyr\u00e4st\u00e4. K\u00e4v\u00e4stiin jonkun r\u00e4nsistyneen talopahasen pihassa ja saunarakennuksessa kuvailemassa post mortemia kansantaidetta (m\u00e4ti\u00e4 akuankkoja ja ankan sukulaisen, variksen siipi\u00e4 naulattuna sein\u00e4lle) sek\u00e4 nauttimassa ruosteisten naulojen tuomasta lis\u00e4vaaran tunteesta kun k\u00e4veltiin lennartit ruohoa rouskien siell\u00e4 h\u00e4vityksen ja kauhistuksen keskell\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4rakennuksessa k\u00e4ytiin porstuassa ja piti kurkistaa yl\u00e4kerran syaanin v\u00e4riseen rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4nkin ja heti v\u00e4lk\u00e4hti mieless\u00e4 miten pentuna sai s\u00e4v\u00e4rit ja kilarit aina vastaavissa paikoissa kolutessa kun pikkupojan mielikuvitus hurahti ylikierroksille pienest\u00e4kin provosoinnista – ja ihan perkeleestih\u00e4n sit\u00e4 toisia s\u00e4ikyteltiin ja kuolleista vauvoista ja isist\u00e4 jauhettiin ett\u00e4 saatiin porukan herkimm\u00e4t aina itkuun :x<\/p>\n
No, sit\u00e4 paskaniitty\u00e4 ei sitten ikin\u00e4 l\u00f6ydetty mutta p\u00e4\u00e4tettiin ett\u00e4 ajellaan Kuivasj\u00e4rven kautta Kaijonharjuun ja siit\u00e4 Koskelan l\u00e4pi Alppilan kautta takas Tuiraan. Meik\u00e4 muisteli ett\u00e4 Kuivasj\u00e4rven halkaiseva py\u00f6r\u00e4tie olis kilsan pitunen mutta enon posket, ei ollut kuin ihan alta sata metri\u00e4 kaikkinensa. Ja kohta, jossa muistelin ett\u00e4 tie on monta metri\u00e4 korkealla ja siit\u00e4 pentuna pystyi luisumaan j\u00e4rveen, oli nyt apaut metrin verran vedest\u00e4. Mik\u00e4 lie eroosiakoroosia pureskellut tanteretta, tai sitten aivossani on v\u00e4\u00e4ri\u00e4 muistoja ja Matrix on pakannut sit\u00e4 aluetta todellisuudesta, jota en niin ahkerasti en\u00e4\u00e4 ole vuosikausiin n\u00e4hnyt ;)<\/p>\n
No, Tuirassa Villen k\u00e4mp\u00e4ll\u00e4 olin muuttua nestem\u00e4iseksi vaihteeksi ja kumosin parikin lasillista k\u00e4den l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 kraanavett\u00e4 kitarisoja vasten, sek\u00e4 muistin ett\u00e4 fillarin jarrupalat vois kirist\u00e4\u00e4, joskohta siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n iloa on, rikkih\u00e4n ne ovat kuitenkin. No, kiristettiin ja Ville vahti toiselta puolen ettei mene liian kire\u00e4lle. Jummilaade, neh\u00e4n korjautu ja alta minuutin ty\u00f6ll\u00e4 ja 0 euron panostuksella. Py\u00f6r\u00e4suvelan 38e jarrupalojen kiristys, go-go!<\/p>\n
Kameran kennoki oli paskanen, jotain p\u00f6ly\u00e4 ker\u00e4nnyt jo alusta asti kun tuo verme on k\u00e4siss\u00e4ni keikkunut ja ajattelin ett\u00e4 Ukrainan reissua vartenhan se olis kiva saada puhtaaksi ett\u00e4 saa takionihiukkaset\u00a0 ja gammas\u00e4teilyn vihert\u00e4m\u00e4t sudet ikuistettua Pripjatin taigalla n\u00e4tisti ilman mustia enkelipalloja kuvaa rumistamassa. No, kameran asetuksista peili lukitaan auki, Ville ojentaa air-blowerin ja meik\u00e4 rivakasti puhautan kennoa p\u00e4in – vett\u00e4! Tulipa nopeasti kylm\u00e4 hyy ruottiksen selk\u00e4-3,14:hin, jotta nyt se myrkyn lykk\u00e4si, kenno on paskana ja -kukko.\u00a0 No, annoin sen veden mit\u00e4 nyt sinne ehti p\u00e4\u00e4st\u00e4, kuivua hetken ja pakasta vedetyll\u00e4 mikrokuituliinalla imuttelin isoimmat tippaset pois kennolta. Testatessa roisketta oli enemm\u00e4n kuin Hondurasin sotilasvallankaappauksen j\u00e4ljilt\u00e4 s\u00e4\u00e4tyjen talon punatiilisess\u00e4 sein\u00e4ss\u00e4. Vittulan v\u00e4ki.<\/p>\n
No, ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, todettiin ett\u00e4 inhimillinen virhe ja voivoi. Harmittihan se. K\u00e4mp\u00e4ll\u00e4 sitten roiskin pari kuvaa ett\u00e4 millasta setti\u00e4 tulee, niin kristallin kirkasta setti\u00e4. Hyv\u00e4nen aika! Matka on pelastettu, kuvaukset my\u00f6s. :)<\/p>\n
Plussan puolelle t\u00e4st\u00e4 reissusta j\u00e4i. Ja oon Villelle toki safkat pystyss\u00e4. :)<\/p>\n